sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Työssäoppimisen portfolio

Toisen vuoden viimeisenä jaksona 14.4-28.5 olin työssäoppimassa Helsingin keskustassa sijaitsevassa Stockmannilla. Konserni harjoittaa vähittäiskauppaa Suomen lisäksi myös Baltian maissa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Puolassa, Tšekissä, Slovakiassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Serbiassa, Kroatiassa ja Lähi-idässä.

Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo on kuuluisa maamerkki ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Se on Pohjoismaiden suurin tavaratalo.

Mitä itse tein ja opein Stockmannilla?

Pääsin harjoittelemaan Stockmannilla visualistien ammattia hyvin vahvasti. Harjoittelussa opein enemmän kuin uskoinkaan ja syvemmin, mitä olen koskaan päässyt muualla oppimaan. Tein hyvin paljon focuspointteja, osastojen uusimisia, mutta myöskin pääsin harjoittelemaan kattauksen tekoa, että kodintekniikan puolen somistamista. Vahvimmin vietin aikani naisten muodissa.

Opein, että naisten muodissa pöydässä voidaan käyttää mielikuvitusta eritavalla kuin vaikka lastenpuolella: lastenpuolella rivit suorina ja hyvin yksinkertaiset pöydät, kun taas naisten muodissa suositaan mahdollisimman kolmiulotteista ja mielenkiintoista esillepanoa. Focuspointteihin lisätään mielellään rinnakkaisia myyntituotteita mm. erilaisia hajusteita, laukkuja etc.

Focuspointit ovat itse sommiteltuja, mutta yleisesti alueen visualisti antoi aina vaatteet mitkä kyseiseen focuspointiin piti laittaa. Somisteet haettiin itse, mutta niissä piti olla tarkka, että ne vastasivat alueen merkkejä. Kuvissa näkyy myös kattaukseni jonka tein ja sitä ennen kuva vanhasta kattauksesta kun purin sitä. Viimeisimpinä kuvina on kuvat kun lähdin suunnittelemaan näyttötyötäni, purkamaan vanhaa ja viimeisenä valmis näyttötyö.

Näyttötyönä tein focuspoint ykkösen (eli focuspoint jossa on erimerkkejä - ei vain yhden merkin focuspoint). Kyseinen focuspoint oli toiminut tätä ennen kamppanjapöytänä. Tärkeintä tässä näytössä oli toteuttaa värimaailmaan sopiva focuspoint, jossa vaatteiden merkit ja värit olivat hyvin rajalliset. Vaikeinta oli myöskin etsiä mitä pukisi nukkejen päälle, sillä yleensä vaatekappaleita oli vain pari kappaletta jäljellä - jolloin nukelle niitä ei voinut pukea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti